SVK:n asiantuntija Tenon uudesta kalastussääntöesityksestä: Ulkopaikkakuntalaisia kalastusmatkailijoita ei tulisi pitää muita huonommassa asemassa

Tenon kalastussääntö etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Hallituksen esitys on lähetetty lausunnolle. Lausuntoaika päättyy 15.1.2024.

Lausuntopalautteen pohjalta muokattu Tenon uusi kalastussääntö on allekirjoitettu. Lohikantojen heikon tilanteen takia lohen kalastusta esitetään säädeltäväksi portaittain lohikantojen elpymisen ja joen pääuoman eri kantojen vaellusajankohtien mukaan.

Uusi Suomen ja Norjan edustajien allekirjoittama kalastussääntö sisältää kriteerit myös siitä, miten lohenkalastusta avataan lohikantojen elpyessä. Lisäksi muiden lajien kuin lohen kalastusmahdollisuuksia helpotettiin.

Kesällä lausunnolla olleeseen kalastussääntöluonnokseen neuvoteltiin vielä syksyllä muutoksia lausuntopalautteen pohjalta. Esimerkiksi jatkossa lapsille tarkoitettuja kalastuslupia voidaan Suomessa myöntää 16 ikävuoden sijaan 18 ikävuotteen saakka.

Lisäksi kyttyrälohta saa kalastaa ilman erillistä pyyntihanketta muiden kalalajien kalastuksen yhteydessä verkko- ja vapavälineillä siihen osoitettavilla paikoilla. Laajoissa kyttyrälohen poistopyyntihankkeissa toinen osapuoli tulee kuitenkin pitää mukana hankkeen joka vaiheessa, mikäli hankkeen arvioidaan haittaavan merkittävästi lohen nousua.

SVK: Säädökset eivät kohtele eri kalastajaryhmiä tasapuolisesti

Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kalatalousasiantuntija Petter Nissénin mielestä Tenon lohikantojen elvyttämiseksi kalastuksen väliaikainen rajoittaminen on edelleen välttämätöntä. Uudistetun kalastussäännön säädökset eivät hänen mukaansa kuitenkaan kohtele rajajokiosuuden eri kalastajaryhmiä tasapuolisesti.

”Saamelaisten ja paikallisten oikeudet lohen kalastukseen on asetettu kaikkien muiden kalastajaryhmien yläpuolelle, ja ulkopaikkakuntalaisten kalastusmatkailijoiden mahdollisuudet kalastaa lohta Tenojoen vesistössä ovat kalastussäännössä kaikista heikoimmat”, Nissén sanoo.

”Lohikantojen suojelun ja elvyttämisen näkökulmasta saaliiksi otetun lohen merkitys lohikannoille on sama, olipa sen pyydystäjä saamelainen, muu paikallinen tai ulkopaikkakuntalainen kalastaja. Ulkopaikkakuntalaisia kalastusmatkailijoita ei tule siten pitää muita kalastajaryhmiä heikommassa asemassa”, Nissén toteaa.

Lohen nousumäärät edelleen alhaisia

Mennyt kesä Tenolla ei ollut suotuisa lohikantojen elpymiselle, vaan lohen nousumäärät olivat edelleen alhaisia. Suomen ja Norjan yhteisen Tenon lohikantojen tutkimusryhmän alustavan arvion mukaan lohikannoissa ei ollut merkkejä eloonjäämisen parantumisesta meressä.

Yhden merivuoden lohia nousi Tenoon jälleen vähän, joten suurempien lohien osalta tilanne ei todennäköisesti parane vuonna 2024. Yhden merivuoden lohien niukka määrä on ollut laajalle levinnyt ilmiö suurimmassa osassa Norjaa menneenä kesänä.