Siuntioon on valmistunut uusia kaksitasouomia ja kosteikko. Kynnarbäckenin kaksitasouoma ja kosteikko sekä Bölebäckenin kaksitasouoma vähentävät peltojen tulvimista ja vesistöjä rehevöittävien ravinteiden päätymistä Siuntionjoen vesistöön ja sitä myöten Itämereen.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY) ry jatkaa Siuntionjoen alueella tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa vesiensuojelun ja tulvien ehkäisyn parantamiseksi.

Kynnarbäcken-puro laskee Tjusträskiin, joka on toiseksi viimeinen järvi Siuntionjoen vesistössä ennen merta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on selvittänyt järveen eri uomista tulevan kuormituksen määrää ja suunnittelee vesiensuojelutoimia sen mukaan.

Työ on aloitettu Kynnarbäckeniltä, koska siellä on haasteena maataloutta haittaava ja vesistökuormitusta lisäävä tulviminen. Tulvista on koitunut haittaa myös tienkäyttäjille ja teiden kunnossapidolle.

Maanomistajat tyytyväisiä lopputulokseen

LUVY on yhteistyössä alueen maanomistajan, maanviljelijöiden ja tiehoitokunnan kanssa suunnitellut ja toteuttanut tulvasuojelua edistävän kaksitasouomarakenteen Kynnarbäckenin puroon ja vesiensuojelua edistävän kosteikkorakenteen Kynnärträsk-järven rantaan.

Samalla tulvavesistä kärsinyttä Kynnarintietä parannettiin ja siltarumpu vaihdettiin, joten maatalouden ja vesiensuojelun lisäksi hyötyjiä ovat tienkäyttäjät. Työt valmistuivat syyskuussa 2024.

Kaksitasouomassa on tulvatasanne, jolla vesi pääsee runsaan virtaaman aikoina nousemaan ja virtaaman hidastuminen uomassa vähentää uomaeroosiota. Kynnarbäckenillä uoman kaivuusta tullut maa nostettiin korottamaan viereistä peltoa.

”Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja yhteistyöhön LUVYn kanssa. Kaikki meni jopa paljon paremmin kuin odotettiin ja muutkin alueen maanomistajat ovat kiitelleet lopputulosta,” kehuu maanomistaja Kirsi Pesonen.

Ihminen muuttanut voimakkaasti veden luontaista kulkua

Etelämpänä Bölebäcken laskee Vikträskiin, Siuntionjoen viimeiseen järveen ennen merta. Kunnostuksessa osin umpeenkasvanut maatalousuoma muutettiin kaksitasouomaksi kahden kilometrin matkalta. Uomaan tehtiin tulvatasanne, jotta vesi ei nousisi enää pelloille. Kaksitasouoman kaivuusta syntyneet maat käytettiin viereisten peltojen korottamiseen.

Ihminen on muuttanut aikojen saatossa voimakkaasti veden luontaista kulkua Bölebäckenin alueella, kuten muillakin pitkään asutuilla ja maatalouskäytössä olleilla alueilla. Kun uomia on perattu ja suoristettu, sekä luontaisia veden viivähtämisalueita on otettu peltokäyttöön, vesi virtaa luonnollista tahtia nopeammin valuma-alueen latvaosista kohti alajuoksua, missä tilanne näkyy tulvaongelmina.

Bölebäckenin kaksitasouoman päätavoitteena on vesienhallinnan parantaminen eli erityisesti tulvimisen vähentäminen ympäröivillä pelloilla. Samalla myös vesistökuormitus vähenee.

Kuntien välinen yhteistyö tuottaa tulosta

“Upeaa nähdä miten kuntien välinen pitkäjänteinen yhteistyö rahoittajina tuottaa tulosta. Yhdessä saamme enemmän aikaan ja ympäristö kiittää,” sanoo Siuntion kunnan ympäristöpäällikkö Lotta Juusti.

Sekä Kynnarbäckenissä että Bölebäckenissä vesistökuormituksen vähentämis- ja vesienhallintatoimia on tarkoitus jatkaa vesistöjen yläjuoksulla. Vesiensuojelutoimet ovat aina täysin vapaaehtoisia maanomistajille.

LUVY tekee kosteikkoja ja kaksitasouomia hankerahoituksella, eikä maanomistajalle tule kuluja kunnostuksen toteuttamisesta. Toimenpiteet sovitetaan yhteen alueen muiden tarpeiden kanssa, jolloin saadaan usein kustannushyötyä.