Vapaa-ajankalastusta harrastavien suhtautuminen kuhan alamitan nostoon on valtaosin positiivista. Kalastajien mukaan ratkaisu on perusteltu erityisesti kalakantojen hyvinvoinnin ja kalastuksen kestävyyden kannalta.
Kuhan valtakunnallinen alamitta nostettiin 37 senttimetristä 42 senttimetriin vuonna 2016. Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti vapaa-ajankalastajien suhtautumista kuhan valtakunnallisen alamitan nostoon osana valtakunnallista vapaa-ajankalastuskyselyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 761 henkilöä.
Otanta-asetelma oli ositettu satunnaisotanta, jonka ositteet muodostuivat kuudesta alueellisesta ositteesta. Lisäksi asuntokunnat, joihin on lunastettu kalastonhoitomaksu muodostavat oman ositteensa.
Moni kannattaa alamitan nostoa 45 senttiin
Suurin osa (61 %) kuhaa kalastavista pitää nykyistä valtakunnallista alamittaa sopivana. Suuri joukko kuhankalastajia olisi valmis myös nykyistä tiukempiin mittasäätelyihin kuhankalastuksessa. Heistä suurin osa kannatti 45 sentin alamittaa, joka olisi myös nykyisten tutkimustulosten valossa perusteltu.
”Monissa vesistöissä kuhan alamitan nostamiseen on hyvät tieteelliset perusteet. Suurempi alamitta kasvattaa todennäköisyyttä sille, että kalastus kohdentuu sukukypsyyden saavuttaneisiin yksilöihin. Lisäksi kuhan kasvupotentiaali tulee paremmin hyödynnettyä”, kertoo erikoistutkija Mikko Olin Luonnonvarakeskuksesta.
Alamitan nostaminen ei ole vaikuttanut kalastusaktiivisuuteen
Suurin osa kyselyyn vastanneista vapaa-ajankalastajista oli sitä mieltä, että alamitan nostaminen lisää kuhan mahdollisuutta ehtiä kutea ennen saaliiksi joutumista. Alamitan nostamisen ei kuitenkaan ajateltu vaikuttaneen esimerkiksi kuhasaaliin painoon, lukumäärään, keskikokoon tai alamittaisten määrään.
Alamitan nostaminen ei ole vaikuttanut merkittävästi vastaajien kalastuselämykseen tai -aktiivisuuteen. Vain noin 8 prosenttia vastaajista ilmoitti, että alamitan nostaminen on vaikuttanut kuhan kalastamisaktiivisuuteen tai kalastusmenetelmiin. Osa verkolla kalastavista kertoi kuitenkin siirtyneensä käyttämään ainakin hieman harvempia verkkoja.
Kuhakantojen koetaan vahvistuneen
Avoimissa vastauksissa tuotiin esille, että kuhakantojen koettiin vahvistuneen ja runsastuneen. Runsaan kuhakannan pelättiin vähentävän muita lajeja kuten muikkua, siikaa ja ahventa sekä pienentävän kuhien kokoa.
Osa vastaajista koki verkkokalastuksen haitallisena kuhakannoille. Kuhakantojen tilan parantamisratkaisuksi ehdotettiin esimerkiksi verkko- ja vapakalastuksen rajoittamista, kuhan kutuajan ja/tai -alueiden rauhoittamista, tehokkaampaa kalastuksen valvontaa, ylämittasäätelyä sekä kuhaistutuksia.
Kuhan kalastuksen lupa-asioihin oli tyytyväisiä lähes puolet kuhankalastajista, mikä osoittaa, että lupa-asioista tiedottamiseen ja lupien saatavuuteen on viime vuosina panostettu. Useiden vastaajien mielestä kuitenkin luvista tiedottamista tulisi edelleen parantaa.
