WWF:n uusi kalakamera on avattu – kurkista pinnan alle ja seuraa äärimmäisen uhanalaisten järvilohien kutupuuhia Hiitolanjoella

WWF:n uudella kalakameralla mahdollistetaan näkymä pinnan alle kalojen edelleen melko salattuun elämään. Tänäkin vuonna järvilohi on kalakameran odotetuin tähtiesiintyjä. Kuva: Pekka Tuuri/WWF.

”Kalakamera tarjoaa mahdollisuuden harvinaiseen näkyyn eli äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltavan järvilohen kutupuuhiin,” WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

Hiitolanjoelle nousevat Suomen ainoat luonnonvaraiset järvilohet. Hiitolanjoelle asennetussa vedenalaiskamerassa tullaan suurella todennäköisyydellä näkemään Venäjän Laatokalta uineita vaelluskaloja, järvilohia ja -taimenia, joiden kutuvaellus katkeaa Suomen puolen vesivoimaloista alimpaan, Kangaskoskeen. Molemmat lajit ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille.

”Kalat ovat päässeet uhanalaistumaan osin siksi, että ihmiset eivät näe niitä normaalielämässään muuten kuin lautasellaan. Siksi kalojen kohtaamat uhat pysyvät pääosalle kansaa etäisinä”, Vilhunen sanoo.

”Ensi vuonna alkaa Hiitolanjoen kolmen vesivoimapadon purkaminen ja laajojen lisääntymisalueiden palauttaminen. Nyt kalakamerassa näkyvät kutupuuhat tapahtuvat alimman vesivoimapadon alapuolisessa uomassa, Suomen puolen lyhyellä ja ainoalla vapaasti virtaavalla Hiitolajoen pätkällä”, Vilhunen jatkaa.

Jatkoa viime vuoden menestykselle

Järvilohien ja muiden eväkkäiden elämää pääsi seuraamaan myös viime vuonna samassa paikassa, jolloin WWF:n lähetys keräsi lähes 200 000 katselukertaa.

Vedenalaiskuvissa esiintyi yli kymmenen lajia, kun järvilohien lisäksi kamerassa nähtiin muun muassa saukko ja muita kalalajeja, kuten taimenia, haukia, ahvenia, töröjä, turpia ja seipejä. Järvilohella on korkeat kriteerit kutupaikalle: joen pohjan, syvyyden, virtauksen ja sijainnin tulee olla oikea.

”Viime vuonna ennen kameran asentamista paikalleen talkoilimme ja pöyhimme lohikalojen kutusoraikot kuntoon ja rakensimme lohenpoikasten kasvulle sopivan elinympäristön. Silmiin pistävää tänä vuonna oli, kuinka paljon enemmän pieniä lohia näkyi. Myös kameran kautta niitä näkyy viime vuotta enemmän, mikä on todella hienoa. Työmme tulos on siis selvästi nähtävillä”, kommentoi kameran asennukseen Hiitolanjoella molempina vuosina osallistunut WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.

Aluksi nähdään todennäköisesti taimenia

Kamera tuo tutuksi virtavesiluontoamme ja sen monimuotoista lajistoa. Lähetyksessä nähdään aluksi todennäköisesti taimenia. Järvilohet uivat kameran eteen vesien kylmetessä entisestään. Lohikalat alkavat aktivoitumaan, kun veden lämpötila laskee alle 10 asteeseen.

Hiitolanjoella odoteltiin kameran saapumista Vihtosen mukaan innokkaana myös tänä vuonna.
”Paikallisten apu on kalakameran onnistumisen edellytys. Paikalliset olivat säästäneet viime vuodelta telineitä ja työkaluja sen varalle, että päättäisimme tuoda kameran takaisin”, Vihtonen sanoo.

Kalakamera on osa WWF:n Luontoliveä

Kalakamera on osa WWF:n laajaa luontolivepalvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä voi seurata kalojen lisäksi elämää lintukosteikolla.

Suorissa lähetyksissä on aiemmin seurattu muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan, järvilohen ja raakun elämää.

WWF on toteuttanut kalakameran yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen -hanketta. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals ja WWF.

Luontoliven kalakamera