Vapaa-ajan Kalastaja

Pentti-Oskari Kangas on villikalan väsymätön puolestapuhuja, joka näkee silakassa monta eri kalaa ja kannustaa kaikkia kokeilemaan vähemmän tunnettuja kotimaisia kaloja. Kankaan reseptiperintö on saanut uuden elämän, kun Kalahullun päiväkirja julkaistiin ilmaiseksi verkkoon. ”Maailmassa on vain seitsemän nuottia, mutta niistä syntyy miljoonia sävellyksiä.Samalla tavalla 10–15 raaka-ainetta riittää loputtomaan määrään reseptejä, sanoo villikalan puolestapuhujana tunnettu matkailuyrittäjä, muusikko…

Ympäristöterveys Pirteva suosittelee, ettei Hahmojärven alapuoliselta, Pyhäjärveen laskevalta vesireitiltä pyydettyä kalaa toistaiseksi käytettäisi ravinnoksi. Alueen kaloissa todettujen PFAS-pitoisuuksien vuoksi niitä ei saa myydä ruuaksi tai käyttää myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistuksessa. Pirkkalassa ja Lempäälässä kulkeva vesireitti kattaa järvet Raiskiojärvi-Hahmojärvi-Urvantajärvi-Säijärvi, niiden välillä kulkevan ojan (Toritunoja) ja Säijoen. PFAS- eli perfluoratut alkyyliyhdisteet, kuten PFOS saattavat aiheuttaa riskin ihmisen…

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta, ja erityisesti norjalainen lohi on tyypillinen valinta ruokapöytään. Tilaston mukaan vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti. Norjalainen kasvatettu lohi oli suosituin tuontikala, noin 2,6 kiloa henkeä kohti. Seuraavina tulivat tonnikalasäilykkeet (1,5 kg) ja…

WWF:n Kalaoppaaseen tuli tänä vuonna muutoksia erityisesti Atlantin sillin, makrillin ja sinievätonnikalan osalta. Itämeren silakka on taantunut, mutta silakan ostamista ruoaksi ei tarvitse välttää. Suurempi osuus silakkasaaliista tulisi ohjata rehukäytön sijaan elintarvikkeeksi. WWF:n Kalaoppaan liikennevalovärit kuvaavat eri kalalajien kalastuksen kestävyyttä. Vihreällä merkitty kala on luonnon kannalta kestävin valinta, keltaisella merkittyjä voi ostaa harkiten ja punaisella…

Pohjanlahdelle on rakennettu laaja akustinen vastaanotinverkosto, joka mahdollistaa kalojen yksilöllisen seurannan merialueilla. Luonnonvarakeskus (Luke) on ollut mukana asentamassa merenpohjaan yli sataa vastaanotinta, jotka kuuntelevat tunnistesignaaleja akustisilla lähettimillä varustetuista kaloista. Tämä mullistaa tavan, jolla kalojen vaelluksia voidaan tutkia. Luke on jo pitkään tutkinut lohia, meritaimenia, siikoja ja ankeriaita muun muassa telemetrian avulla, mutta nyt tutkimusmahdollisuudet laajenevat…

Lohjalla virtaavan Karstunjoen alajuoksulla korvattiin kalojen nousuesteenä toiminut myllypato luonnonmukaisella koskella. Hanke oli osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Karstunjoen kunnostuksessa vanha betoninen patorakenne purettiin ja uomaa porrastettiin koskirakenteilla niin, että se mahdollistaa taas kalojen vaelluksen. Padon ja sen patoaltaan tilalle muotoiltiin luonnonmukaista koskea noin 80 metrin matkalle. Työmaa käynnistyi kesäkuussa ja valmistui elokuussa. Vaellusesteetön jokireitti mahdollistaa taimenen kaltaisten…

Kesäkaudella 2025 Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara keräsi pääkaupungin rantavesistä 123 kuutiometriä roskaa. Kerätyn meriroskan määrä on hieman korkeampi kuin edeltävinä vuosina, jolloin määrä on ollut noin 100 kuutiota. ”Kauden lopulla siivosimme vedestä erityisesti puujätettä. Eteläsataman Makasiinirannassa on tehty ruoppaustöitä, joilla on valmisteltu uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista. Kaivamisen seurauksena merenpohjasta on noussut vanhoja puita, kuten…

Haukivedeltä Rantasalmelta tiistaina kuolleena löydetty saimaannorppa oli yhdestoista tänä vuonna Saimaalla pyydyksiin kuollut norppa. Kuolleita saimaannorppia on tänä vuonna löytynyt yhteensä jo 46. Rysä sijaitsi alueella, jossa kalastusta rajoitetaan saimaannorpan suojelun takia. Verkkokalastuskielto oli alueella voimassa 15.4.-30.6.2025. Lisäksi kaikista vaarallisimmat pyydystyypit ovat kiellettyjä alueella ympäri vuoden. Kuollut urosnorppa löytyi kalastusrajoitusasetuksen mukaisen rysän aitaverkosta eli kalanpyydyksestä,…

Pelasta Itämeri -palkinnolla tahdotaan kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja palkita taho, joka on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi. Suomen Messusäätiön rahoittaman palkinnon saa innovaatio, ajatusmalli tai keino, joka vaikuttaa merien ja vesistöjen ekologisen tilan parantumiseen. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinnon saajia voi ehdottaa tammikuun puoleen väliin asti ja palkinto jaetaan Vene 26 Båt…