Kuusamo on kuuluisa nousutaimenistaan, joita innokkaat kalastajat rientävät kesäisin pyytämään Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoelle. Tämä haluttu saalis nousee jokiin Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärvestä. Jokiin nouseva taimen on kookasta, mikä tekee siitä halutun pyyntikohteen niin uistin- kuin perhokalastajallekin. Pienin näistä kolmesta virrasta, Kuusinkijoki, sijaitsee Kuusamossa ja sieltä katsottuna koilliseen noin 45 kilometrin päässä aivan Venäjän…

Vuonna 1775 perustettu kalakukkojen kotikaupunki Kuopio on oivallinen esimerkki paikkakunnasta, joka tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia kalastusta harrastavalle. Kaupungilla on reilut 9000 hehtaaria vesialueita, jotka käsittävät erityiskalastuspaikkoja, lampia sekä suurempia selkiä ja reittivettä. Oivallista ja erittäin edistyksellistä koko Suomea ajatellen on, että kaupungin pienvesillä saa kalastaa ainoastaan vapakalastusmenetelmiä käyttäen. Monipuoliset vesialueet palvelevat toki myös matkailijoita, mutta…

Kehukalan mittoihin kasvavat nieriät eli paikalliseen tapaan suurraudut ovat Kilpisjärven vetonaula. 473 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitseva kirkasvetinen karu järvi on Suomen Käsivarren pohjoisin uisteluvesi. Kalastuksen lomassa silmät lepäävät upeissa tunturimaisemissa. Itärannalla komeilee paikkakunnan maamerkki Saanatunturi ja pohjoispään maisemaa koristaa Norjan jylhä vuoristo. Kyllä noissa Suomeen ainutlaatuisissa puitteissa kelpaa uistella, vertikaalijigata tai rannaltakin heitellä. Pituussuunnassa melkein…

Vesistöt ovat kautta aikojen määrittäneet ihmisten asuinpaikat. Virtaavat vedet ovat tarjonneet ravintoa, liikkumisreittejä sekä myöhemmin energiaa teollisen tuotannon alettua. Tästä syystä 1770- luvulla perustettu Tampere sijaitsee Tammerkosken äärellä Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Järvien välinen 18 metrin pudotuskorkeus on tarjonnut teollisuudelle voimanlähteen, joka on poikinut ympärilleen Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin. Rakennetussa Tammerkoskessa elää edelleen kalastus voimakkaana,…

Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä. Matkallaan se virtaa pienten keskipohjalaiskuntien, Sykäräisten, Toholammin ja Kannuksen läpi. Lestijoki laskee mereen Himangalla, niukasti Pohjois-Pohjanmaan maakunnan puolella. Lestijoen yläosan 25 ensimmäistä kilometriä on erämaista. Maisema muuttuu Toholammin Sykäräisestä lähtien, jonka jälkeen joki halkoo peltoja ja muuta maatalousmaisemaa. Viljellyille alueille tultaessa joen väri muuttuu kirkkaasta, joskin ruskean sävyisestä, hyvin tummaksi. Lestijoessa…