Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Oskari Kujasen arkisto
Suomessa on nyt jo kolme kalastajaa, jotka ovat saaneet 20 eri suurkalalajia täyteen. Tuorein tämän kolmikon jäsen on Oskari Kujanen, joka saavutti kyseisen lukeman 19. syyskuuta pirkanmaalaiselta järveltä tulleella 5,5-kiloisella toutaimella. Samana päivänä hän sai vielä samasta paikkaa lähes yhtä isot toutaimet, joilla oli painoa 5,4 ja 4,5 kiloa.
Kujanen kertoo, että hänellä on suurkalojen lisäksi tavoitteena saada myös mahdollisimman isoja ennätyskaloja. ”Olenkin tehnyt jo useamman toutainreissun tämänkin jälkeen, koska se on ollut niin hauskaa ja ennätystä on vielä mahdollista parantaa”, hän selvittää.
”Pienempien kalalajien kohdalla usein yksi suurkalakokoinen yksilö riittää, eikä enkkaa enää pyritä parantamaan”, Kujanen selvittää ja täsmentää, että 5,5 kilon suurtoutain otti virran loppupäästä, mutta järven puolelta.
Väsytys oli vaativa
Kujasen mukaan kolmen toutaimen päivä oli pilvinen ja tuuli puhalteli kevyesti. Ilman lämpötila oli 10-15 ja veden 15-18 astetta. Suurin kaloista tuli klo 11 aikoihin.
”Toutaimet ovat todella vahvoja ja kala pääsi myös hyödyntämään virtaa, joten väsyttely oli todella kova urakka ja hetki meni, ennen kuin kala saatiin edes näytille. Tärppi oli todella luja ja heti kala ampaisi kymmenen metrin spurtin”.
”Niin vahvaa kalaa ei voi pakottaa, ja toutaimen kanssa kannattaa pitää valmiiksi jarru löysemmällä, koska muuten alkulähtö voi olla liian raju”, Kujanen opastaa.
Kalat voitava vastuullisesti vapauttaa
Kujanen vapautti saamansa suuret toutaimen ja kertoo kalastavansa aina lähtökohtaisesti niin, että kalat voi halutessaan vastuullisesti vapauttaa. Ruokakalat hän ottaa täysin kalalajin ja tilanteen mukaan.
”Esimerkiksi suursiikaa kalastaessa kaikki siiat tulivat ruuaksi, ja erämaahan otetaan varmuuden vuoksi mukaan muutama pussiruokapakkaus, mutta tarkoitus kuitenkin on joka päivä syödä saaliiksi saatuja kaloja.”
Harvoin Kujanen kuitenkaan tekee kavereineen kalareissuja pelkästään ruoan takia, mutta hyvät ruokakalat on hänen mielestään aina mukava ottaa, kun niitä saaliiksi tulee.
Suurkalastajien määrä kasvussa
Kujasen mukaan suurkalastajien määrä on ollut kasvussa ja hän uskoo, että parin vuoden kuluessa 25 suurkalalajia on jollain kasassa. ”Myös 30 lajiin asti on melko hyvät saumat, mutta siitä ylöspäin lajimäärien kasvattaminen tulee aina vain hankalammaksi”, hän arvioi.
”Esimerkiksi molemmilla kampeloilla on niin kovat suurkalarajat, että niitä on hankala tavoittaa. Suurkalakoon järvilohen saaminen taas vaatisi tosi suuria uistelumääriä eikä harmaanieriää ehkä ole enää ollenkaan kalastettavaksi. Muistaakseni Suomesta on saatu yhteensä 42 kalalajia suurkalakokoisena. Se on eräänlainen teoreettinen maksimi”, Kujanen miettii.
Vuodessa mahdollista jopa 20 eri suurkalalajia
Suurkaloja Kujanen kertoo periaatteessa pyytäneensä jo 2000-luvun alkupuolella, jolloin hän lajiin tutustui. ”Silloin ei vain ollut keinoja saada riittävän isoja kaloja, mutta hyvin aikaisin minulla oli pyrkimys saada isoja kaloja eri lajeista. Ensimmäinen suurkalani oli vuonna 2007 saatu 10,5 kilon hauki. Tavoitteellisempaa suurkalojen kalastamisesta tuli vasta muutama vuosi sitten, mikä on myös näkynyt saatujen suurkalojen määrissä.”
Esimerkiksi tänä vuonna hän on saanut kahdeksan uutta suurkalalajia, mutta yhteensä suurkaloja on kuluvana vuonna tullut peräti kymmenestä eri lajista. ”Olen sitä mieltä, ettei 20 eri suukalalajia yhden vuoden aikana ole epärealistinen määrä varsinkaan, jos kalastamiseen on riittävästi aikaa käytettävissä.”
Kujanen perustelee näkemystään mm. sillä, mitä suurkaloja häneltä jäi tänä vuonna saamatta. ”Esimerkiksi viiden kilon kuha ei ole periaatteessa mikään vaikea kalastettava. Myös salakassa ja kiiskissä oli ihan grammapeliä, etteivät ne olleet suurkaloja”, hän mainitsee.
Onkikaloissa paikkatieto riittää usein
Kujanen kertoo aloittaneensa kalastusharrastuksen teini-ikäisenä hauen pyynnillä, mutta käyneensä jo silloin Lapissa harjusta kalastamassa ja onkineensa myös sorvia. ”Sittemmin kalastukseni on monipuolistunut todella paljon ja olen kokeillut melkein kaikenlaista kalastusta.
Kujasen kalastaminen painottui välillä onkimiseen uusien suurkalojen tavoittelun vuoksi. Nyttemmin hänen kalastukseksensa painopiste on jalokalojen tavoittelun seurauksena siirtynyt taas paljolti heitto- ja perhokalastukseen
Suurkalojen pyytäminen onkimalla on Kujasen mukaan sillä lailla aika vakioitua, että jos vain saa tietoonsa oikean paikan ja menetelmän, niin ison kalan saamiseen on hyvät mahdollisuudet. ”Tieto liikkuu omassa Urpoerämiesten-porukassa hyvin, poikkeuksena paikat, joista kertojan kanssa on sovittu, ettei voi muille puhua. Ulkopuolisillekin voi myös paikkatietoa jakaa, vaikkapa kuoreen pilkkipaikat tai yleisimmin tiedossa olevat onkikohteet.”
”Oikea kalastuspaikka on jopa niin tärkeä, ettei onkimistaidon tarvitse olla mitenkään erityisen hyvä. Riittää kun tekee jotain oikein, kuten esimerkiksi mäskää”, Kujanen sanoo.
Lajikalastajilta hyviä vinkkejä pienten suurkalojen kalastamiseen
Kujasella ei itsellään ole fongaus- eli lajikalastustaustaa, mutta hänen mukaansa siitä on paljon hyötyä varsinkin, kun tavoitellaan pieniä tai harvinaisimpia suurkaloja.
”Fongarit tietävät usein ja antavat vinkkejä harvinaisempien suurkalojen, kuten esimerkiksi kivennuoliaisen ja mustatäplätokon, ottipaikoista ja kalastustekniikoista”, Kujanen kertoo.
Ankerias paras, karppi hienoin suurkaloista
Espoolaisen Oskari Kujasen 20 suurkalalajia ovat ahven, ankerias, harjus, hauki, karppi, kuha, kuore, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa.
”Paras suurkalani on varmaankin ankerias, sillä sen saaminen on ollut jo saaduista kaloista suhteessa vaikeinta. Hienoin ja mieleenpainuvin kala on kuitenkin ehdottomasti ensimmäinen suurkarppi, vaikka karpin raja ei ole kovinkaan korkea. Silti ensimmäinen iso karppi oli todella hienoa ja jokainen uusi suurkarppi on edelleen hieno juttu”, hän hehkuttaa.
Oskari Kujasen toutain 5,5 kg/78 cm
Pyyntipäivä ja -aika: 19.9.2023 klo 11
Pyyntipaikka: Järvi Pirkanmaalla
Kela: Shimano Vanquish 2500
Vapa: Abu Sölva ag1 -taimenvapa
Viehe: Berkley powerblade (paskasärki-värissä)
Siima: Daiwa Morethan 0,14 mm
