Metsähallitus on ennallistanut kaivinkonetyönä Juuan Keihäsjoen perattua uomaa reilun kilometrin mittaisella matkalla lähelle sen alkuperäistä tilaa. Kaikkiaan Metsähallituksen Luontopalvelut kunnostaa luonnonsuojelualueilla heikkoon kuntoon päässeitä puroja, lähteitä ja muita pienvesiä tänä vuonna ennätyksellisen paljon.
Keihäsjoen muokattu uoma ei ollut palautunut ajan kuluessa ennalleen, ja virtavesikunnostuksen tavoite oli saattaa joki mahdollisimman lähelle sen luontaista tilaa ennen ihmistoimintaa. Päämääränä oli luoda eri vesieliöille ja -kasveille, kuten hyönteisille, sammalille ja kaloille, niiden vaatimia elinympäristöjä.
Keihäsjoki on ollut osa Petäisjoki–Luostanjoki-uittoväylää ja sen varrella on sijainnut mm. laanipaikka. Kunnostettavalla alueella tai luonnonsuojelualueen puolella ei maastossa ole enää havaittavissa uittorakenteita tai muita jokeen liittyviä kulttuurihistoriakohteita, joten kulttuurihistoriallisiin kohteisiin ei kunnostuksessa tarvinnut kajota.
Perkuukivet palautettiin ja kutusoraikkoja rakennettiin
”Joen kivet oli perattu uoman reunoille, mikä aiheutti yksipuolisen, rännimäisen virtauksen. Joesta puuttui luontaiseen elinympäristöön kuuluvaa puuainesta, suojapaikkoja, tarttumapintaa purosammalille ja virtaukseen hidastavasti ja nopeuttavasti vaikuttavia muotoja”, luonnonsuojelun asiantuntija Elina Rönkkö sanoo.
Ennallistamisessa perkuukivet palautettiin takaisin uomaan ja tehtiin kutusoraikkoja vaelluskaloille. Jokeen lisättiin myös puuainesta tarttumapinnoiksi vesieliöille sekä -kasveille.
Työt olivat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa Juuan Keihäsjoen luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelualuetta ympäröivät metsämaat ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa.
Purojen ja lähteiden tila voimakkaasti heikentynyt
Purojen ja lähteiden tila on Suomessa voimakkaasti heikentynyt. Luontopalvelujen tavoitteena on saada palautettua alkuperäiseen tilaan noin 30 lähdettä ja 55 kilometriä puroja tänä vuonna. Pienvesien tilaa ovat heikentäneet esimerkiksi maa- ja metsätalouden kuivatustoiminta, rehevöittävä hajakuormitus sekä vesien perkaaminen ja rakentaminen.
”Suomessa on valtavasti pienvesiä. On arvioitu, että meillä on vähintään 130 000 kilometriä puroja ja arviolta 100 000–200 000 lähdettä, joten tänä vuonna kunnostettava määrä voi tuntua pieneltä. Ennen pitkää pitkäjänteinen työ pienvesien hyväksi palkitaan. Pienvesien kunnostusten myötä järvien, jokien ja myös Itämeren tila paranee”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jussi Jyväsjärvi kertoo.
