Maailman lajien uhanalaisuusarviot päivitettiin: neljäsosaa makeanveden kalalajeista uhkaa sukupuutto

"Myös Suomessa vaelluskalojen tilanne on huono, sillä ihmisen rakentamat padot ja muut esteet tukkivat kalojen reitit niiden lisääntymisalueille. Hyvä uutinen on, että kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin niiden elinympäristöjä eli virtavesiä kunnostamalla ja entisöimällä”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo. Hyvä esimerkki kunnostusten myönteisistä vaikutuksista on Hiitolanjoki Etelä-Karjalassa. Kuvassa kunnostettua Kangaskoskea. Kuva: Ismo Malin.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on julkaissut vuoden 2023 päivitykset Punaiseen kirjaan, joka kuvaa eliölajien uhanalaisuutta ja uhanalaisuusluokituksia. Punaisessa kirjassa on nyt 157 190 lajia, joista 44 016 uhkaa sukupuutto.

“Todellisuudessa uhanalaisia lajeja on vielä huomattavasti suurempi määrä, sillä Punaisessa kirjassa on arvioitu alle viisi prosenttia maailman lajeista. Suurimpia syitä lajien uhanalaistumiseen ovat ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, elinympäristöjen, kuten metsien, häviäminen sekä salametsästys ja laiton villieläinkauppa”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen toteaa.

Makeanveden kalalajien tilanne äärimmäisen huolestuttava

IUCN:n tuoreesta arviosta käy ilmi, että neljäsosaa maailman makeanveden kalalajeista uhkaa sukupuutto. Esimerkiksi lohen kansainvälinen uhanalaisuusluokitus muuttui elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Kaloja uhkaavat muun muassa ilmaston lämpeneminen, vesistöjen saastuminen, ylikalastus sekä jokien patoaminen.

”Makean veden lajien tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Myös Suomessa vaelluskalojen tilanne on huono, sillä ihmisen rakentamat padot ja muut esteet tukkivat kalojen reitit niiden lisääntymisalueille. Hyvä uutinen on, että kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin niiden elinympäristöjä eli virtavesiä kunnostamalla ja entisöimällä”, Luukkonen sanoo.

Hyviä uutisia antiloopeista

Punaisen kirjan päivitys piti sisällään myös hyviä uutisia muun muassa kahden antilooppilajin osalta. Aiemmin luonnosta hävinneeksi lajiksi luokiteltu sapeliantilooppi on nyt ”enää” erittäin uhanalainen, ja saiga-antiloopin luokitus vaihtui äärimmäisen uhanalaisesta silmälläpidettäväksi.

”Sapeliantiloopin paluu on hieno esimerkki siitä, mitä lajin pitkäjänteisellä suojelulla voidaan saavuttaa. Jotta tulevaisuudessa saataisiin kuulla enemmän tämänkaltaisia onnistumisia, tarvitaan ripeitä toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi”, Luukkonen sanoo.