Sokkeliverkko on saimaannorpalle hengenvaarallinen pyydys ja norpparajoitusalueilla se on kielletty, jos langan paksuus ylittää 0,20 mm. Muikunpyyntiin tarkoitetussa sokkeliverkossa yläosa on normaalia muikkuverkkoa ja alaosassa on isosilmäistä, harvempaa ja paksulankaisempaa verkkoa.

Ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta kertoo, että heinäkuun lopulla saimaannorppa kuoli muikunpyyntiin laitettuun sokkeliverkkoon. Saimaannorpan suojelemiseksi asetetuilla kalastusrajoitusalueilla voi kalastaa sallituilla muikkuverkoilla myös keväisen verkkokalastuskiellon aikana (15.4.–30.6.).

Sallitun muikkuverkon solmuväli saa olla enintään 22 mm ja langan paksuus korkeintaan 0,17 mm. Monisäikeisestä tai -kuituisesta langasta sekä yli 0,20 mm paksummasta yksisäikeisestä langasta valmistetut verkot sen sijaan ovat kokonaan kiellettyjä saimaannorppa-alueilla.

Pääosin kokonaan kielletty pyydys

Sokkeliverkon tavoitteena on vähentää ahventen ja kiiskien tarttumista muikkuverkkoon. Markkinoilla yleisesti saatavissa sokkeliverkoissa alaosan langan paksuus on 0,25 mm, mikä tekee siitä kielletyn pyydyksen.

”Näin ollen sellaisen sokkeliverkon käyttö saimaannorppa-alueilla on kokonaan kielletty”, kertoo kalastusbiologi Teemu Hentinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Jokainen kuolema verkkoon on turha

Osakaskunnat ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa solmituilla sopimuksilla ja valtioneuvoston asetuksen mukaisesti rajoittaneet verkkokalastusta norpan elinalueelta 2 688 neliökilometrin alalta.

Verkkokalastuksen rajoitusalueita valvotaan yhdessä osakaskuntien ja Metsähallituksen kanssa. Muun muassa onnistuneiden kalastusrajoitusten avulla erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on saatu kasvuun.

”Nykyisin norppia on 370–380 yksilöä, mutta jokainen norpan kuolema kalaverkkoon on turha”, muistuttaa ylitarkastaja Tero Sipilä.