Clewat Oy:n puhdistuslaite kerää vesistöistä tehokkaasti roskia ja rehevöittäviä kasveja. Vihreää teknologiaa edustaa myös yrityksen toinen keksintö eli ekologinen lumensulatuslaite. Vesistöjen saastuminen, roskaantuminen ja rehevöityminen on globaali ongelma. Meriin päätyy vuosittain kymmenen miljoonaa tonnia muovijätettä jo olemassa olevan yli 150 miljoonan tonnin lisäksi. Suomalainen Clewat Oy on kehittänyt tähän tarpeeseen ainutlaatuisen, skaalautuvan puhdistuslaitteen, joka pystyy…

Karvianjokeen saadaan jokihelmisimpukan eli raakun poikasia tiettävästi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Raakku on erittäin uhanalainen laji, jota tavataan Etelä-Suomen joissa vain enää harvoin. Karvianjoen raakkukanta on hyvin vanhaaja ja sen lisääntyminen on lähes olematonta, mistä kertoo se, että nuoria yksilöitä ei ole juurikaan havaittu joella tehdyissä kartoituksissa. Lisääntymistä hankaloittaa elinympäristön haasteiden lisäksi raakun elinkierron kannalta välttämättömien…

Pellon Naamijoella sijainneen kirjolohenkasvatuslaitoksen toiminta on loppunut ja altaiden paikalle on muotoiltu neljäsataa metriä vuolaasti virtaavia puroja, jotka soveltuvat lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueeksi. Tavoite on, että Naamijoessa liikkuvat kutuhaluiset kalat löytävät purot ja hyväksyvät ne kutupaikakseen. Purot on mitoitettu ensisijaisesti taimenille sopiviksi. Kalankasvatuslaitosta varten 45 vuotta sitten rakennettu ainutlaatuinen vesitysjärjestelmä on peruslähtökohta uusien elinympäristöjen suunnittelussa…

Vaasaan Sundomin sillan kupeeseen on saatu uusi kalastuslaituri. Yli 20 metriä pitkä laituri sijaitsee erinomaisella kalapaikalla suojassa isoimmilta aalloilta. Laituri asennettiin paikoilleen loppukesästä. Aivan uudesta laiturista ei tosin voi puhua, sillä ennen kalastuskäyttöä se palveli Isolahden pienveneilijöitä 1970-luvulta aina tähän päivään saakka. ”Laituri tuotiin sillalle Isolahden pienvenesatamasta, joka kunnostettiin viime vuonna. Kunnioitettavasta iästään huolimatta laituri…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella Tornion- ja Simojoessa kuoriutui tämän vuoden keväällä hieman enemmän lohenpoikasia kuin viime vuonna. Kymijoen poikastiheyksissä sen sijaan on laskeva suuntaus. Korkeiden syystulvien vuoksi Kiiminkijoen poikasseurantaa ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan. Tornionjoen Suomen puoleisten alueiden sähkökalastuksissa kesänvanhojen, eli keväällä 2023 kuoriutuneiden, poikasten tiheydeksi arvioitiin keskimäärin 24 poikasta aarilla (100 m2). Määrä on ollut…

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut selvitysmiehen, jonka tehtävänä on laatia ratkaisuehdotus, joka mahdollistaisi Palokin koskien ennallistamisen. Tavoitteena on tehdä ehdotus Palokin koskia koskevan hallitusohjelmakirjauksen toteutusmahdollisuuksista, kustannuksista, rahoituksesta ja jatkovalmisteluvastuusta valtionhallinnossa. Selvityksen tekee agronomi Esa Härmälä Frostia Oy:stä. Sen on määrä valmistua 31.1.2024 mennessä. Palokin koskien ennallistaminen mainittu hallitusohjelmassa Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus…

Kalastuksenvalvoja sai Turun vesillä keväällä kiinni kaksi kalastajaa, jotka olivat siikaongella ilman asian vaatimia lupia. Kalastajat saivat rikkomuksista 852 ja 400 euron sakot. Airisto-Velkuan kalatalousalueen kalastuksenvalvoja tapasi Turun Ruissalon Kolkannokassa tämän vuoden huhtikuussa kaksi kalastajaa, joista ensimmäisellä oli pyynnissä kaksi siikaonkea ja toisella kolme. Ensimmäinen kalastajista oli maksanut kalastonhoitomaksun, mutta hänellä ei ollut toisen siikaongen…

Etelä-Savon ELY-keskus etsii maakunnan alueelta Helmi-ohjelmaan sopivia, kunnostuksen tarpeessa olevia pienvesikohteita. Pienvesiä ovat esimerkiksi purot, lammet, norot, ojat, tihkupinnat ja lähteet. Monet pienvedet ovat herkkiä ja uhanalaisia elinympäristöjä, joten pienetkin häiriöt niiden läheisyydessä voivat helposti heikentää niiden tilaa. Nykyään enää harva pienvesi on luonnontilainen. Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka toimet…

Metsähallitus on julkaissut vuoden 2023 saimaannorpan kanta-arvion. Sen mukaan saimaannorppia on noin 480. Norppakanta kasvaa, kiitos pitkäjänteisen suojelutyön. Kasvu on silti hidasta, ja lisäksi jo yksittäisen vuoden huonot pesimäolosuhteet voivat taittaa sen. Kanta-arvio kuvaa kyseisen vuoden tammikuun tilannetta, jolloin kanta on pienimmillään. Samana keväänä syntyneistä kuuteista eloon jääneet ovat mukana seuraavan vuoden arviossa. Suojelutoimien ansiosta…

Menetelmässä laitetaan peräkkäin luonnonmukaiset puhdistusyksiköt, kuten laskeutusallas, sammaleet, sienihake, puuhake ja kosteikko, joiden läpi jätevesi kulkee. Ratkaisu toimii hyvin metallien ja typen poistossa ja voi sopia esimerkiksi pienen kyläyhteisön tai lomakylän jätevesienpuhdistuksen tehostamiseen ja vähentämään vesistöihin päätyvää kuormitusta. Luontopohjaisia ratkaisuja yhdistämällä pystytään poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä myös pohjoisilla kylmän ilmaston alueilla, todetaan…