Valtioneuvosto hyväksyi kotimaisen kalan edistämisohjelman – ”kotimainen kala on voittava yhdistelmä”

Kotimaisen kalan syömisen lisäämisellä olisi hyödyllisiä vaikutuksia niin talouteen, terveyteen kuin ilmastoonkin.

Valtioneuvosto on hyväksynyt Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta.

Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä.

Seuraavaksi ohjelman toteuttamisesta laaditaan toimintasuunnitelma, jossa määritellään mm. toimenpiteiden aikataulut, vastuutahot ja rahoitus. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.

Tavoitellaan monia yhteiskunnallisia hyötyjä

Toteutuessaan ohjelma saa aikaan esimerkiksi nämä yhteiskunnalliset hyödyt:
• Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voi nousta jopa 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon.
• Alan päätoimisten työpaikkojen määrä nousee viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.
• Kansanterveyden laskennallisia terveyshyötyjä saataisiin 1–2 miljardia euroa.
• Ravinteita poistetaan vesistöistä kalastuksen myötä.
• Yhden liha-annoksen korvaaminen kalalla viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5–6 prosenttia.
• Kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi Suomen kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Ministeri Leppä: ”Kotimainen kala on voittava yhdistelmä”

”Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa. Nyt lähdemme toteuttamaan pitkään valmisteltua ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Lepän mukaan kotimaisen kalan elintarvikekäytön lisäämisen puolesta puhuu myös se, että kalatuotteiden kauppatase on reilusti miinuksella. ”Lisäksi esimerkiksi silakkasaaliista vain neljä prosenttia menee elintarvikekäyttöön. Myös särkikalat ja kuore ovat vajaasti hyödynnettyjä, samoin muikun käyttöä voitaisiin lisätä”, Leppä luettelee.

Konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää ohjelman mukaan konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi.

Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä.

Kalan käyttöä vauhditetaan julkisilla hankinnoilla

Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, Itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta.

Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla parannetaan kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä. Tavoitteena on varata riittävä rahoitus alan kehityksen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimiin sekä alan kasvuinvestointeihin.