Kansalaiset ilmoittivat aktiivisesti ennallistamista kaipaavia puroja Pohjois-Savossa – inventointiin tuli mukaan 40 purokilometriä

Itäsuomalaisilla puroilla näkee usein majavan rakentamia patoja. Kuvan vanha majavan pato on sortumaisillaan. Pato pidättää edelleen vettä, mutta jatkuvasti painava virtaus ja tulvat rikkovat sen pian lopullisesti. Puron rantavyöhykkeellä olevat kivet kertovat puron perkauksesta. Puroja on aikoinaan perattu muun muassa purouittojen yhteydessä, jolloin uittoa häiritsevät kivet siirrettiin tai nostettiin kokonaan pois uittouomasta. Ennallistamistoimissa kiviä palautetaan takaisin uomaan lisäämään virtausvaihtelua ja monipuolistamaan uoman rakennetta. Kuva Marita Kivioja.

Kesäkuussa käynnistetyssä Purohelmi-hankkeessa pyydettiin kansalaisia ehdottamaan luonnontilansa menettäneitä puroja ennallistettavaksi Pohjois-Savossa. Purojen ennallistaminen on osa Helmi-ohjelmaa, jonka päätavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa.

Ilmoituksia ja ehdotuksia kunnostettaviksi puroiksi tuli yli sata. Alkukarsinnat maastokauden inventointiin tehtiin karttatarkastelun perusteella, jossa katsottiin muun muassa puron maankäytön nykytilaa ja historiaa sekä puron kunnostukseen vaikuttavia seikkoja.

Maastokauden aikana puroja inventoitiin ympäri maakuntaa yhteensä 28 kappaletta, hieman alle 40 purokilometriä. Pieni osa kansalaisten ilmoittamista puroista oli inventoitu jo 2000-luvun vaihteessa, jolloin ilmoituksen ja aiemman inventoinnin tietojen perusteella löydettiin myös mahdollisia Purohelmi-kohteita. Valtaosaa puroista ei ollut aiemmin inventoitu. Vaikka inventoitu puro ei päätyisikään kunnostukseen saakka, maakuntamme pienvesistöistä saatiin arvokasta lisätietoa.

Ensi vuodelle luvassa kunnostuksia ja lisää purokilometrejä

”Kaikkia kiinnostavia purokohteita emme ehtineet tänä ensimmäisenä maastokautena vielä inventoimaan”, kertoo Purohelmeä koordinoiva luonnonhoidon asiantuntija Marita Kivioja.

”Purojen inventointikausi ulottuu suunnilleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun, jolloin uoman rakenne ja puronvarren kasvillisuus ovat yhtä aikaa nähtävissä. Ensi kautta on jo valmiiksi odottamassa 20 inventoitavaa purokohdetta. Ensimmäiset ennallistamistyöt pyritään aloittamaan vielä tämän vuoden aikana ja ensi vuonna on tavoitteena ennallistaa viisi puroa.”

Talven aikana katsotaan maastokauden inventointeja tarkemmin, etsitään niistä potentiaaliset kunnostuskohteet, ja kontaktoidaan maanomistajia, joita asia koskee. Kunnostustyöt vaativat maanomistajien suostumukset, jota ilman kunnostusta ei voida toteuttaa. Uusia ehdotuksia kunnostettavista puroista otetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksessa mielellään vastaan.

Kunnostus parantaa monimuotoisuutta

”Puroja on valtavasti, ja lähes kaikki purot ja muutkin pienvedet tarvitsevat jonkin tyyppisiä kunnostustoimia. Osalla puroista pienilläkin ennallistamistoimilla voidaan puron luonnontilaa selvästi kohentaa, esimerkiksi pelkästään aikoinaan purosta perattujen kivien palautus uomaan palauttaa puroon virtausvaihtelua ja monipuolistaa puron pohjan rakennetta.”

”Sama koskee puun lisäämistä, jolla on tutkimusten mukaan kauaskantoiset ja edulliset vaikutukset lajien monimuotoisuuteen. Tähän toimeen ei kuitenkaan pidä ryhtyä omin päin, sillä väärin tehtynä toimilla voi olla täysin päinvastaiset vaikutukset”, Kivioja neuvoo.

Purojen ennallistaminen on osa Helmi-ohjelmaa, jonka päätavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Puroja ja muita pienvesiä kunnostamalla palautetaan vesistö ja sen ympäristö mahdollisimman hyvin ihmistoiminnan aiheuttamaa häiriötä edeltäneeseen tilaan. Tavoitteena on turvata pienvesien ja rantaluonnon uhanalaista lajistoa ja luontotyyppejä. Kunnostusten vaikutusten turvaamiseksi on otettava huomioon valuma-alueiden vaikutus.