Metsähallituksen Luontopalvelut esittää Saaristomerelle useita toimia, jotta alueen suojeltu meriluonto voisi nykyistä paremmin. Ehdotettuja toimia ovat esimerkiksi meriajokkaan ja näkinpartaisten siirtoistutukset ja arvokkaiden hiekkapohjien kulumisen vähentäminen.
Tavoitteena on myös lisätä muutamia uusia telttailupaikkoja ja laajentaa vanhoja telttailualueita Saaristomeren retkikohteilla alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi.
Metsähallitus linjaa muutoksista ja tulevasta työstä Saaristomeren hoito- ja käyttösuunnitelmassa, joka julkaistiin kommenteille maanantaina 20. toukokuuta. Suunnitelma on ehdotus, jonka sisältöön voi vielä vaikuttaa.
Kommentit suunnitelmasta voi jättää sähköpostitse Metsähallituksen kirjaamoon kirjaamo@metsa.fi viimeistään 30. kesäkuuta. Saatujen palautteiden ja lausuntojen aiheuttamat muutokset käsitellään, suunnitelma viimeistellään ja lähetetään ympäristöministeriön vahvistettavaksi vuoden loppuun mennessä.
Edellisestä hoitosuunnitelmasta yli 20 vuotta
Viimeksi Saaristomeren kansallispuistoon on tehty hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2000. Nyt kommenteille tuleva suunnitelma on tehty kansallispuistoa huomattavasti laajemmalle alueelle, koska Saaristomeren poikkeuksellinen monimuotoisuus, merkittävät laji- ja luontotyyppiarvot, linnusto, monipuolinen kulttuuriperintö ja meriluonto ulottuvat Saaristomerellä monilta osin myös kansallispuiston ulkopuolelle. Suunnitelmaa varten on kerätty näkemyksiä esimerkiksi Saaristomerellä asuvilta ja alueella liikkuvilta.
Kun vanhaa suunnitelmaa tehtiin 1990-luvun lopussa, puiston matkailu oli vähäistä ja koostui pääasiassa matkaveneilystä. Yksin kansallispuiston käyntimäärät ovat kasvaneet 29 000 käynnillä vuodesta 2000. Yhteisalusliikenteen merkitys kasvanut, lisäksi tullut uusia harrastelajeja ja niiden harjoittajia ja kaksi keskeistä käyntikohdetta: Örö ja Bodö.
”Nyt kun suunnitelma on tehty kansallispuistoa laajemmalle alueelle, keskeiset arvot ja niihin kohdistuvat uhkat saadaan hoidon ja käytön piiriin paremmin”, projektipäällikkö, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anna Arnkil Metsähallituksen Luontopalveluista kuvailee muutosta.
Kartoitustulokset pohjana toimenpiteille
Lisääntynyt veneliikenne, matkailu ja suojelualueiden ulkopuolinen vapaa-ajan asutus vaikuttavat merkittävästi etenkin alueen lintulajistoon, kulutusherkkiin merenpohjiin ja maaluontotyyppeihin.
Hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten Metsähallituksen Luontopalvelut kartoitti meriluonnon tilaa laajasti kesällä 2020. Sekä kesän 2020 kartoitukset että muut viimeisten 20 vuoden aikana kerätyt kartoitustulokset ovat pohjana toimenpiteille, joiden avulla meriluonnon tilaa pyritään ylläpitämään tai parantamaan tulevina vuosina.
Muita suunnittelutyössä hyödynnettyjä tausta-aineistoja olivat: meriluonnon arvoalueet, hylkeet, linnusto, tiedot suunnittelualueen asutuksesta ja rantavyöhykkeen luonnontilaisuudesta, ilmakuvat tunnistetuista ihmispaineista, mm. laiturit, pienruoppaukset sekä kaukokartoitusmenetelmiin perustuvat tiedot alueen pienveneliikenteestä.
Tavoite: 92 prosenttia Saaristomerestä säilyy luonnontilaisena ja rauhallisena
Nyt tehty suunnitelma on ensimmäinen, jossa laajan tausta-aineiston myötä meriluonto on pystytty ottamaan huomioon kokonaisuutena. Alueen luonnon hyvinvointiin pystytään vaikuttamaan maankäytön suunnittelulla, jota juuri hoito- ja käyttösuunnitelma linjaa.
Herkimmät alueet ovat rajoitusvyöhykettä, joissa on liikkumisrajoituksia. Retkeilyä ja matkailua kehitetään jatkossakin pääasiallisesti olemassa olevilla kohteilla kansallispuistossa ja Seilin pääsaarella. Syrjävyöhyke kattaa suunnitelmasta suurimman osan, 92 prosenttia.
Tavoitteena on säilyttää syrjävyöhykkeellä olevat kohteet mahdollisimman rauhallisina ja luonnontilaisina”, Anna Arnkil kertoo ja kannustaa kommentoimaan suunnitelmia viimeistään nyt. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa tehdyt linjanvedot ovat kehittämisen ohjenuorana seuraavat 15 vuotta.
