Pidä Saaristo Siistinä ry alkaa kartoittaa Pohjanlahden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden kuntoa ja sijaintia. Samalla selvitetään, tarvitaanko alueelle uusia imutyhjennyslaitteita.

Suomessa veneiden käymäläjätteiden laskeminen mereen on ollut kiellettyä vuodesta 2005 alkaen. Lain mukaan satamassa, jossa on vähintään 25 venepaikkaa, pitää olla imutyhjennysmahdollisuus veneille. Nyt Pohjanlahdella alkaa uusi hanke, jonka avulla muodostetaan ajantasainen kuva Pohjanlahden imutyhjennyslaiteverkoston kattavuudesta.

”Selvitämme muun muassa kyselytutkimuksen keinoin, millaisessa kunnossa nykyiset imutyhjennyslaitteet ovat ja missä ne sijaitsevat. Samalla opastamme satamatoimijoita imutyhjennyslaitteen hyvään ylläpitoon”, kertoo aluekoordinaattori Jukka Lundell Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.

Alueeseen kuuluu myös Merenkurkun saaristo

Pidä Saaristo Siistinä ry:n toteuttaman hankkeen vaikutusalue on erityinen. Torniosta Kristiinankaupunkiin ulottuvaan hankealueeseen kuuluu myös Merenkurkun saaristo, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla.

”Merenkurkun saaristossa vierailee vuosi vuodelta enemmän matkailijoita. Toimiva ja kattava imutyhjennyslaiteverkosto on yksi keino minimoida matkailun ja vesillä liikkumisen ympäristövaikutuksia ja siten edistää Pohjanlahden ainutlaatuisen meriluonnon suojelua, Lundell kertoo.

Toimiva imutyhjennyslaiteverkosto vähentää rehevöitymistä ja kemikalisoitumista

Vaikka veneilyn merkitys Perämeren ja Pohjanlahden ravinnekuormittajana on kokonaisuuden kannalta vähäinen, aiheuttaa se silti merkittävää pistekuormitusta erityisesti kesäkuukausina. Septitankin sisältö on pääasiallisesti virtsaa, ulostetta, vettä ja vessapaperia, mutta mukana voi olla myös sekalainen kirjo erilaisia pesuaineita. Mereen päätyessään nämä vauhdittavat rehevöitymistä myös Pohjanlahdella, jossa rehevöitymisen merkkejä näkyy vuosi vuodelta enemmän.

”Hankkeen laajempana tavoitteena on vähentää veneilystä aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä Pohjanlahdella. On arvioitu, että neljän ihmisen vessatuotokset antavat kahdessa päivässä kasvupotentiaalin 20 kilogrammalle rehevöittävää levää. Kun imutyhjennyslaitteet toimivat ja niitä on tarpeeksi”, ihmisten on helpompaa tehdä ympäristön kannalta oikeita valintoja, Lundell jatkaa.

Kaksivuotinen hanke

Pohjanlahden veneiden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden verkostokartoitus on kaksivuotinen hanke, joka edistää vesiympäristön suojelua sekä edesauttaa matkailun ja vesillä liikkumisen ympäristöystävällistä kehittymistä ja haittavaikutusten vähenemistä.

Hanke saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Vesi- ja ympäristönhoidon edistämisen sekä Vesiensuojelun tehostamisohjelmista. Hanke päättyy 15.11.2025.